Rokotevastaiset

Koronarokotteiden myötä Yhdysvalloista tuttu rokotevastainen antivaxxer-hörhöliike rantautui myös Suomeen.

Olisi luullut, että selkeän tiedevastainen liike ei löytäisi Suomen suhteellisen hyvin koulutetusta väestöstä jalansijaa, eikä ennen koronapandemiaa löytänytkään, mutta koronarokotteiden jälkeen näitä “rokotekriittisiä” tuntuisi löytyvän vähän joka paikasta. Käytännössä jokaisesta koronakuolemista kertovan uutiseen tulee nopeasti vähintään yksi kommentti, joka syyttää kuolemista “koronapiikkejä”.

Miksi niin moni on saanut päähänsä syyttää kuolemista rokotteita samaan aikaan, kun väestössä kiertää herkästi tarttuva monielinsairaus, jonka tiedetään aiheuttavan osalle tartunnan saaneista vakavia oireita ja kuolemia? Vähän kuin murhapaikalta nähtäisiin pakenevan mies verisen puukon kanssa, mutta paikalle saapuva poliisi päättäisi epäillyn perään lähtemisen sijaan alkaa selvittämään, mahtaisiko uhri kärsiä jostain aiemmin tieteelle tuntemattomasta äkillisestä verenvuototaudista.

Vaikka siinä on päällisin puolin vaikea nähdä järkeä, on toisaalta syitä, joiden vuoksi joillekin on paljon helpompaa ja mielekkäämpää syyttää kuolemista rokotteita kuin koronaa.

1. Koronarokotteiden tehoa liioiteltiin

Rokotteista toivottiin pandemian lopettajaa. Että kunhan riittävän suuri osa ihmisistä saataisiin rokotettua, koronavirus ei enää pääsisi leviämään tai ainakaan sairastuttamaan vakavasti, pandemia päättyisi ja voitaisiin palata “normaaliin elämään”. Monilla virkamiehillä ja poliitikoilla kyse ei ollut pelkästään toiveesta vaan uskosta: THL:n silloinen johtaja Mika Salminen julisti, että pandemian loppusuora häämöttää, kun rokotuskattavuus nousee riittävästi. Myös itse pääministeri Marin tuli julkisuuteen kertomaan, kuinka “korona on pian selätetty” ja että “nyt on oikea aika jokaisen suomalaisen elää normaalia elämää.” “Nyt saa mennä, kokea ja tehdä”. Media komppasi: MTV:n päätoimittaja Ilkka Ahtiainen julisti, että koronan uhka väistyy Myös Helsingin Sanomat ilmoitti siirtävänsä “koronauutisoinnin painopisteen pois tartuntamääristä kohti elämää koronan kanssa”. HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen kävi vielä Ylen haastattelussa kertomassa, kuinka “median pitää rohkaista ihmisiä pois koronapelosta”. Hallituksessa rokotteiden tehoon uskottiin niin vahvasti, että suojatoimet päätettiin purkaa heti, kunhan 80% rokotekattavuus saavutettaisiin. Käytännössä hallitus ei jaksanut odottaa edes siihen saakka, vaan suojatoimia alettiin purkamaan jo ennen raja-arvon saavuttamista.

Valitettavasti normaali elämä ei palannut silloin, eikä ole palannut vieläkään. Israel oli tuolloin maailman kärkiluokkaa rokotekattavuudessa ja siellä havaittiin jo elokuussa, että vaikka rokotteet vähensivätkin merkittävästi riskiä sairastua vakavasti ja jonkin verran myös tartuttavuutta, teho ei ollut kuitenkaan niin suuri, että rokotteet yksinään riittäisivät pitämään sairastumiset ja kuolemat alhaalla, jos virus leviää laajasti väestössä. Eli rokote oli kyllä merkittävä lisäapu ehkäisemään tartuntoja ja sairastumisia, mutta yksinään se ei riitä pysäyttämään pandemiaa, vaan on edelleen syytä käyttää myös muita keinoja pitämään tartuntamäärät alhaisina.

Suomessa varoitusta ei kuultu. Tai ei haluttu kuulla: kun kansalaisille oli ehditty jo luvata, että pandemia päättyy ja elämä palaa normaaliin, oli siitä hyvin vaikeaa enää perääntyä, vaikka nopeasti kävi ilmi, että elämä ei todellakaan palaisi samanlaiseksi mitä se oli ennen pandemiaa vielä pitkään aikaan. Jos palaisi ylipäätään koskaan.

Kävi juuri niin kuin oli varoitettukin: kun suojatoimet purettiin, koronatartunnat lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun. Ja vaikka rokotteiden ansiosta tartunnan saaneista pienempi prosentti joutui sairaalaan, se ei paljoa lohduttanut, kun tartuntamäärät kasvoivat eksponentiaalisesti. Lopputuloksena suomalaisia sairastui ja kuoli enemmmän kuin koskaan aiemmin. Syyskuussa 2021 koronaan oli kuollut pandemian aikana vähän yli 1000 suomalaista. Vuoden 2021 lopussa luku oli lähes 2000, eli koronaan kuolleiden määrä lähes kaksinkertaistui vajaan puolen vuoden aikana. Vuodesta 2022 tuli koko pandemian synkin: sen päättyessä koronaan oli kuollut lähes 9000 suomalaista. Ylipäätään vuonna 2022 kuoli enemmän suomalaisia kuin koskaan sotien jälkeen. Lisäksi elinajanodote laski jo toista vuotta peräkkäin, mitä ei ole tapahtunut kertaakaan aikaisemmin vuoden 1950 jälkeen. Ylivoimaisesti suurin osa koronaan kuolleista kuoli sen jälkeen, kun johtava terveysviranomainen, pääministeri ja media olivat julistaneet vaaran olevan ohi ja elämän palaavan normaaliksi.

Rokotteiden tehon havaittiin myös vähenevän ajan myötä ja samaan aikaan koronaviruksesta mutatoitui uusia variantteja, jotka kiersivät rokotteiden antamaa suojaa. Siksi suojan ylläpitämiseksi vaaditaan säännöllisiä uusintarokotuksia, mieluiten juuri senhetkistä valtavarianttia vastaan kehitetyillä rokotteilla.

Kun rokotteet eivät lopettaneet sairastumisia ja kuolemia vaikka niin luvattiin, on niitä helppo pitää epäonnistuneina, vaikka ne todellisuudessa silti pienentäisivätkin riskejä. Ja siitä ei ole kovin pitkä matka siihen, että rokotteita ei pidetä ainoastaan toimimattomina, vaan suorastaan syypäänä kuolemiin.

2. Koronasuojatoimet poistettiin samaan aikaan rokotusten kanssa

Suojatoimien poisto johti odotetusti sairastumisten ja kuolemien räjähdysmäiseen kasvuun. Koska suojatoimet poistettiin koronarokotusten aloittamisen jälkeen, ovat jotkut todenneet, että kuolemat lähtivät nousuun rokotusten alkamisen jälkeen ja pitävät sitä osoituksena, että kuolemat johtuvat rokotteista (eikä suojatoimien poistamisesta).

3. Koronan vaarallisuutta vähätellään

Suojatoimien ennenaikainen purkaminen osoittautui nopeasti virheeksi, kun sairastumisten ja kuolemien määrä lähti jyrkkään kasvuun ja ennestäänkin vaikeuksissa ollut terveydenhuolto kriisiytyi ennennäkemättömällä tavalla niin, että jopa ambulansseja jouduttiin kääntämään pois, kun tilaa ei kertakaikkiaan enää ollut. Osin kriisi johtui koronapotilaista, osin siitä, että henkilökunta sairasteli itse niin paljon, että työkykyisiä hoitajia ja lääkäreitä ei ollut tarpeeksi huolehtimaan kasvaneesta potilasmäärästä.

Näistä madonluvuista huolimatta suojatoimia ei palautettu. Luultavasti siksi, että suojatoimien palauttaminen olisi vaatinut sen myöntämistä, että niiden poistaminen ennenaikaisesti oli katastrofaalinen virhe, jonka vuoksi tuhansia suomalaisia kuoli ja sairastui. Silloin suojatoimien purkamista ajaneita voitaisiin pitää vastuussa näistä kuolemista, mikä olisi paitsi melkoinen taakka omalletunnolle, luultavasti vaikuttaisi myös varsin negatiivisesti urakehitykseen. Siten poliitikkojen, viranomaisten että median kannalta oli helpompaa yksinkertaisesti vaieta koko koronasta.

Tässä mentiin jopa niin pitkälle, että vuoden 2023 eduskuntavaaleista yksikään puolue ei puhunut koronasta halaistua sanaa, vaikka kyseessä oli käytännössä menneen vaalikauden merkittävin tapahtuma, joka vaikutti tavalla tai toisella jokaisen kansalaisen elämään ja vaikka suojatoimien tarpeellisuudesta ja ajoituksesta oli käyty poliittista vääntöä. Ainoa poikkeus oli piraattipuolue, joka vaati vaalikampanjassaan koronasuojatoimien palauttamista. Myöskään vaalikoneissa ei ollut kymmenien kysymysten joukossa ainoatakaan kysymystä koronasta, vaikka monia äänestäjiä olisi varmaan kiinnostanut ehdokkaiden mielipide siitä, miten koronaa on heidän mielestään hoidettu ja miten sitä tulisi hoitaa jatkossa.

Kun johtavat viranomaiset ja poliitikot vakuuttavat, että koronasta ei tarvitse enää olla huolissaan, mutta ihmisiä kuitenkin kuolee valtavia määriä, herää luonnollisesti kysymys, mihin he sitten kuolevat, jos korona kerran on vaaraton? Siinä tapauksessa kuolemille täytyy löytää jokin muu syy ja rokotteesta saa hyvän syntipukin.

4. Olisi ikävää myöntää olleensa väärässä

Poliitikot eivät toki ole ainoita, joille on vaikeaa myöntää olleensa väärässä. Varsinkin, jos väärässä oleminen on johtanut kuolemiin. Moni rivikansalainen uskoi myös, että korona on vain vähän ärhäkämpi flunssa ja siten vastusti kaikkia suojatoimia sekä vaati niiden pikaista purkamista.

Näin uskoi pandemian alkuvaiheissa moni asiantuntijakin. Tämä johtui sittemmin virheellisiksi osoittautuneista THL:n laskemista, joissa koronatarunnan riskit arvioitiin noin 10 kertaa pienemmiksi kuin Imperial Collegen ja WHO:n arviot. Tyypilliseen tapaan THL uskoi omat laskelmansa oikeiksi ja muiden vääriksi (“THL:n ylilääkäri Leino sanoo, että Imperial Collegen arvio perustuu ajatusvirheelle."). Niinikään tyypilliseen tapaan myöhemmin kävi ilmi, että virhe ei ollutkaan muiden laskelmissa vaan THL:n omissa.

(Sama kuvio toistui myöhemmin useissa muissakin asioissa, kuten testauksessa, rokotteissa ja hengityssuojainten käytössä: Suomi vetää ensin hyvin erilaista linjaa kuin muut maat, uskoen vakaasti olevansa oikeassa ja muiden väärässä, mutta lopulta käy ilmi, että muut olivatkin oikeassa ja me väärässä. Opiksi ei kuitenkaan oteta, vaan sama virhe toistetaan kerta toisensa jälkeen.)

Totuus selvisi toki selvisi asiantuntijoille nopeasti, kun korona lähti leviämään ja sairaalat ja teho-osastot alkoivat nopeasti täyttymään, mutta moni maallikko, joka ei seurannut uutisointia aktiivisesti, jäi alkuperäiseen käsitykseen koronan vaarattomuudesta ja jatkoi suojatoimien vastustamista.

Kun viimeisetkin suojatoimet purettiin 2021 syyskuussa, yritettiin sitä seurannutta koronakuolemakäyrän jyrkkää nousua selittää tilastovirheellä (kuten väitteellä, että kuolleet kuolivat vain “koronan kanssa”, eivät koronaan). Viimeistään 2023 alussa tilastot kuitenkin osoittivat, että suomalaisia oli kuollut 2022 enemmän kuin koskaan aiemmin sitten sotien ja itse asiassa pandemia-ajan ylikuolleisuus on ollut suurempaa, kuin mitä on tilastoitu koronakuolemiksi, eli todennäköisesti koronakuolleisuus on tilastoitua suurempaa.

Kuolemille täytyy tietenkin olla jokin selitys. Korona olisi toki luonnollinen epäilty, mutta jos on koko pandemian ajan uskonut koronan vaarattomuuteen ja mahdollisesti vaatinut kovaan ääneen sosiaalisessa mediassa suojatoimien purkamista ja syyttänyt suojatoimien kannattajia tarpeettomasta pelon lietsonnasta, voi olla hyvin vaikeaa tunnustaa tässä vaiheessa olleensa väärässä. Varsinkin, kun silloin saattaisi tuntea syyllisyyttä siitä, että suojatoimia vastustaessaan on omalta osaltaan myötävaikuttanut koronan leviämiseen ja siten myös siitä johtuviin kuolemien kasvuun. Siksi moni todennäköisesti joko tietoisesti tai tiedostamatta hakee kuolemille jotain muuta syytä, kuin koronavirusta itseään, ja silloin rokotteet ovat kätevä syntipukki.

5. Elämä on helpompaa, jos kuolemat johtuvat rokotteista

“On erittäin vaikeaa saada ihmiset uskomaan todeksi jotain asiaa, jos sen osoittautuminen todeksi tarkoittaisi, että heidän täytyisi tehdä asioita, joita eivät haluaisi tehdä."

Iikka Kivi sanoi joskus jotain tämänsuuntaista puhuessaan ihmisistä, jotka eivät valtavasta todistemäärästä huolimatta usko ilmastonmuutokseen. Sama pätee pitkälti myös koronaan.

Kun koronasta on saatu lisää tietoa, on löydetty myös tehokkaita tapoja estää koronan leviämistä, kuten hengityssuojien käyttö, ilmahygienian parantaminen julkisissa sisätiloissa ja tehosterokotukset säännöllisin väliajoin. Ja toki auttaa, jos ylipäätään välttää tilanteita, joissa on sisätiloissa monien ihmisten kanssa. Eli on monia asioita, joita yhteiskunta voi tehdä ja joita kukin kansalainen voi tehdä itse pienentääkseen tartuntariskiä. Nämä voivat toki jossain määrin tuntua epämukavilta tai hankalilta, mutta niistä saatava hyöty, eli vakavan sairastumisen tai kuoleman riskin huomattava pieneneminen, on sen verran merkittävä, että siihen nähden pieni epämukavuus on varsin kohtuullinen hinta maksettavaksi.

Mutta entä, jos ei haluaisi tehdä näitä asioita? Jos kokee hengityssuojaimen käytön epämukavaksi, ei haluaisi käydä rokotettavana eikä itse asiassa haluaisi muuttaa elämäänsä millään tavalla siitä, mitä se oli ennen pandemiaa? Vastaus: kieltäytyy uskomasta koronan vaarallisuuteen, jolloin ei tarvitse tehdä mitään.

Jos sairastumiset ja kuolemat johtuvat koronasta, silloin on järkevää tehdä toimia tartuntariskin minimoimiseksi, vaikka ne tuntuisivatkin hieman epämukavilta.

Jos taas kuolemat johtuvat rokotteista, ei tarvitse tehdä käytännössä mitään: kunhan ei käy ottamassa rokotetta, voi elämäänsä elää kuten ennenkin ja tuntea olevansa turvassa.

Alun esimerkin poliisin kannalta voi olla puhtaasti itsekkäistä syystä järkevämpää epäillä verenvuototautia: jos syyllinen olisi paikalta poistunut veitsimies, poliisi joutuisi lähtemään takaa-ajoon, mikä olisi työlästä ja mahdollisesti vaarallistakin. (Tosin koronan suhteen vaara lisääntyy nimenomaan silloin, jos ei usko sen vaarallisuuteen eikä suojaudu tartunnoilta).

Yhteenveto

Syitä, miksi on houkuttelevaa uskoa kuolemien ja sairastumisten johtuvan koronarokotteista eikä koronasta:

1. Se tekee elämästä paljon helpompaa: silloin ei tarvitse tehdä käytännössä mitään muutoksia elämäänsä.
2. Kun on kerran päättänyt uskoa koronan vaarattomuuteen, on erittäin vaikeaa muuttaa mieltään myöhemmin. Varsinkin, jos on ehtinyt julistaa mielipidettään julkisesti ja vaatinut suojatoimien lakkauttamista ja siten osaltaan myötävaikuttanut koronan leviämiseen ja sen aiheuttamiin sairastumisiin ja kuolemiin.
3. Koronan vaarattomuuteen uskominen on sikäli ymmärrettävää, että sitä on julistettu vähän väliä myös johtavien poliitikkojen ja virkamiesten taholta. Ja silloin ylikuolleisuudelle tarvitaan jokin muu syy.
4. Kuolleisuuden kasvu osuu yksiin koronarokotusten kanssa, koska silloin luovuttiin myös suojatoimista.
5. Rokotteet eivät olleet niin tehokkaita, että olisivat yksin lopettaneet pandemian, vaikka moni poliitikko ja virkamies niin etukäteen lupasi.

Todellisuus ei kuitenkaan välitä ihmisten uskomuksista eikä koronan vaarallisuus ei riipu mitenkään siitä, uskooko siihen vai ei. Mutta jos siihen ei usko, ei myöskään suojaudu tartunnoilta ja on siten huomattavasti suuremmassa tartuntariskissä. Ja jos ei ole myöskään ottanut rokotteita, tartunnalla on suuremmalla todennäköisyydellä vakavat seuraukset.

P.S. Ainoa puolue, joka on vaatinut suojatoimia koronatartuntojen estämiseksi eli piraattipuolue kerää parasta aikaa kannatusilmoituksia päästäkseen takaisin puoluerekisteriin. Kannatusilmoituksen voi tehdä täällä: puoluerekisteri.fi. Kannatusilmoitus ei sido mihinkään eikä estä esim. täyttämästä myös muiden puolueiden kannatusilmoituksia halutessaan. Lähinnä se on vain kannanotto sen puolesta, että haluaisi vaaleissa olevan tällaisenkin vaihtoehdon.

P.P.S. Ylikuolleisuus ei johdu rokotteista, mutta se ei tarkoita, että rokotteet olisivat täysin vaarattomia. Käytännössä kaikissa rokotteissa on myös riskinsä, ja on tapauksia, joissa rokotteista on saanut oireita, joskus vakaviakin. Rokotteiden riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin koronatartunnan riski. Siksi rokotteen ottaminen on riskistä huolimatta järkevää, ellei ole täysin varma, että kykenee välttämään tartunnat tulevaisuudessa.